Halloweenin aikaan

Tämän piti tulla oikeastaan Halloweenien aikaan, mutta jotenkin taas aika meni niin nopeasti käsistä. Mutta toisaalta olkoot vaikka talven alun kunniaksi. Ideoita sain Victoria Francesin ja Ana Crutzin kuvista, niissä on usein todella ajatuksia herättävät ihmiset ja taustat.
Harmillista kyllä hametta en ehtinyt tekemään, joten piti turvautua kirppikseltä löytyneeseen mustaan samettihameeseen, mutta toivottavasti tämä yksityiskohta, että yläosa ja ala osa eivät ole samaa materiaali ei haittaa ketään.
Otimme kuvia Kemin Mansikkanokan uimarannalla. Ilma oli hiukan kylmä, mutta oli mukavaa ottaa kuvia juuri siellä.

Paidan mallin löysin Suuri käsityö-lehdestä numero 10/2004. Materiaalina käytin vanhoja satiinilakanoita ja tuin työn paksulla puuvilla kankaalla. Oli todella mukavaa tehdä gootti vaatteita. Hiuskoristeen tein itse, ostin joskus Tiimarista tekokukkia ja pääkallo joka näkyy (joskin heikosti) on Helsingin Butterick nimisestä pilailukaupasta. Kaulakoru on Bijou Brigitte nimisestä koruliikkeestä (Kampista) ja korvakorut löytyivät kirppikseltä. Viitta oli lainattu eräältä kaveriltani, kiitos hänelle vielä lainasta. 
Muutamissa Suuri käsityölehdissä on hyviä gootti vaatteiden malleja, jopa joitan hääpukuja kannattaa hyödyntää niihin. Itse ratsaan kaikki mahdolliset lehdet aina, jossa on vähääkään kiinnostavia pukuja.

Victoria Francesin yksi kuva, josta tuli inspistä

Kokonais kuva

Puunhalailija 

Tunnelmakuva

Tunnelmakuva rannalta 

Hiuskoriste

Lämmintä talveksi

Tuunaamista tuli taas harrastettua, mutta hiukan erillä tavalla kuin viimeksi. Muokkasin lasten villapaidasta koiranpennulle paidan. Paitaa piti pari kertaa pienentää hihoista, sillä ne olivat armottomasti liian pitkät pikku Paulille...ja ovat ne sitä kyllä vieläkin. Jonna (Paulin omistaja) käänsi hihoja kuviin. Tulimme siihen tulokseen, että paitaa ei enää muokata. Pauli kuten lapsetkin kasvavat ja hänelle riittää iloa paidasta pidemmäksi aikaa, kunhan se on oikean kokoinen XD. 

Kamera oli ihan uusi juttu

Viktoriaaninen asu

Tämä puku on oikeastaan ensimmäinen pukuhistoriallinen asu, mitä olen koskaan tehnyt. Mutta nyt siitä sitten viimein saatiin kuvatkin otettua x). Puvun tein ehkä noin 4 vuotta sitten, Burdan kaavoilla. Kankaat löytivät Kemin ja Tornion kangaskaupoista. Olen hyvin ylpeä tästä asusta, sillä pidän sen värityksestä. Puvun teko oli helppoa, sillä kaavapaketin mukana tuli selkeät kuvalliset ohjeet joita seurata (jos englanninkieliset ohjeet eivät selkeytä). Ainoa missä huolellisuutta vaadiittiin oli napinläveet. Puvun alle tein tyynyn, joka ajaa turnyyrin asemaa, toivottavasti tuo puku oikeauksiinsa takaa päin.Kangasmateriaalien kanssa kannattaa olla myös tarkka. Itse suosin hyvin paljon sisustuskankaita. Puuvillaa käytettäessä kannttaa huomioida kankaan käyttötarkoitus. Pukuhistorialliset vaatteet kannattaa yleensä tukea tukikankailla yms. Ne antavat hyvää ryhtiä asuihin.
Kuvasimme puvun Kemin Mansikkanokan tienoilla, silloin oli vielä hyvät säät..ei loskaa, lunta ja vettä. Papperisen päivänvarjon ja kengät olen löytänyt joskus kirpputoreilta ja pidän niistä hyvin paljon. Hattu puolestaan on Muotimessuilta Helsingistä, sitä pääsinkin käyttämään nyt ensimmäinen kerran. 
Sen verran viktoriaanisesta ajasta, että sen katsottiin ulottuvan Englannin kuningattaren Viktorian hallintokausille. Siihen aikaan kuninkaalliset loivat paljon eri muotivirtauksia mm. erillaiset pukeutumistyylit, joulun vietto (mm. joulukuusi perinne), kulttuurin suosiminen yms. Viktoriaaninen muoti oli myös hyvin ylellistä, kehuttua, mutta vaarallistakin. Naiset vaaransivat terveytensä suurelta osalta ollakseen muodikkaita, mutta niinhän nykyäänkin tehdään.